Olen aina ollut isäni tyttö, niin luonteeltani, kuin kasvoiltanikin.
Viime viikonloppuna Hopeasäikeen Pirrellä oli myynnissä vyyhti Hopeasäie Sukkaa, jonka väri oli nimetty isäni kaimaksi. Pakkohan se oli ostaa, kun satuin muistamaan, että olen jo muutama vuosi sitten sanonut neulovani isälle sormettomat hanskat. Vaikka neulonkin useimmiten itselleni, neulon aina välillä rakkaillenikin ;)
I've always been a daddy's girl, both in temperment and in outward appearence.
Last weekend, Pirre from Hopeasäie had a skeing of her Sukka-sockyarn for sale, which had been dyed in a colourway that was my father's namesake. I had to buy it, as I also happened to remember, that I'd told him I'd make him a pair of fingerless gloves a few years ago. So while I knit for myself most of the time, I do knit for the people I love on occasion ;)
1 comment:
<3
Hauskaa joulua!
Post a Comment